Niinistö löi ennusteet
Tuleeko toinen kierros osa II? 26.1.2018

Tuleeko toinen kierros osa I? 23.1.2018


Presidentinvaalit on käyty ja tulokset kaiken kansan nähtävissä. Vaalit eivät noudattaneet aiempien presidentinvaalien äänestyskäyttäytymisen trendejä. Ne olivat monella tapaa poikkeukselliset. Tässä muutamia näiden vaalien erityispiirteitä:

- Kärkiehdokkaan kannatus ei laskenut viimeisistä gallupeista samalla tavalla kuin 2006 ja 2012. Silloin lasku oli 4 viimeisen gallupin keskiarvosta 6.5 ja 7.5 %-yksikköä. Nyt gallupit olivat kohdallaan (ero alle 1%-yksikkö), koska aiemmin tapahtuneita viime hetken muutoksia ei tapahtunut.

- Ilmiöitä tai ilmiötä ei syntynyt. Kuten ensimmäisessä ennusteessa totesimme, toista kierrosta ei tule, mikäli ilmiöitä ei synny. Tämä oli myös vaalin tulos. Ehkäpä Niinistö itsessään oli näiden vaalien ilmiö.

- Puoluekannatuksen ja presidentinvaalien ehdokkaiden kannatuksen suhde on heikko. Vaikka vihreiden ja perussuomalaisten osalta ehdokkaiden kannatus noudatti pääpiirteissään puolueen kannatusta, ei samaa voi sanoa SDP:n ja keskustan tapauksessa. Suoran kansanvaalin aikana vain 2012 SDP:n Paavo Lipponen on jäänyt kolmen suuren puolueen ehdokkaana alle 12%-yksikön kannatuksen. Nyt Matti Vanhasen ja Tuula Haataisen yhteenlaskettu kannatus oli 7.4%. Kyseisten puolueiden yhteenlaskettu kannatus YLE:n viime mittauksessa oli yli 35%.

- Gallupeihin vastanneiden "Ei osaa sanoa" ryhmän pieni koko ei näkynyt kärkiehdokkaan kannatuksessa. Tämä aiempien presidentinvaalien datasta esiin noussut korrelaatio ei näiden vaalien osalta toteutunut. Nyt mielipidemittauksissa kantansa sanoneet, mutta äänestämättä jättäneet ilmoittivat kantansa suhteellisen lopputuloksen mukaan.


Ennustetarkkuus oli tällä kertaa erityisesti YLE:n viimeisen gallupin osalta hyvä. Perinteisesti HS:n mielipidemittaukset ovat olleet vaalien alla tarkimpia, mutta tällä kertaa näin ei ollut. Oman ennusteemme perustui viime vaalien dataan ja äänestyskäyttäytymiseen, mutta yllä olevien seikkojen johdosta sen tarkkuus ei ollut eduskunta- tai kuntavaalien tasolla.  Yleisesti gallupit ovat tarkkoja vaalituloksen mittareita, kun viime hetken muutoksia mielipiteissä ei tule. Näin kävi tällä kertaa ja neljän viimeisen gallupin painottamaton keskiarvo osui hyvin kohdalleen. Alla listattuna eri mittausten ja ennusteemme virhesummat kaikkien ehdokkaiden osalta yhteenlaskettuna.


1) 4 viimeisen gallupin (YLE, HS x 2, Alma) keskiarvo 5.65%

2) YLE 5.9%

3) Alma 11.1%

4) HS 13.3%

5) Accuscore 23.1%


Yleisesti voidaan sanoa mittauksen tai ennusteen olevan suhteellisen tarkka vaalien osalta, kun ennuste on alla %-yksikön päässä lopputuloksesta. YLE:n tapauksessa se oli keskimäärin 0.73%-yksikköä ennustettavaa henkilöä kohden. Accuscoren EK- vaaliennusteessa se oli 0.66%-yksikköä ja kuntavaaleissa 0.69%-yksikköä.


Teemme myös trendigallupia, jossa ei ihmeellisempää simulointia tai muuttujia ole, vaan siinä lasketaan ajan suhteen painotetulla keskiarvoilla kannatusta. Ainakin tällä kertaa se oli simulaatioita tarkempi malli ennustamiseen (ks. alla), vaikka ei Huhtasaaren viime päivien nousua pystynytkään seuraamaan. Perussuomalaisten viime päivien nousu tuo mieleen 2011 ja erityisesti 2015 eduskuntavaalit, jolloin vaalipäivän äänet turvasivat jytkyn.


Haatainen 3.0%
Haavisto 12.3%
Huhtasaari 5.1%
Kyllönen 3.6%
Niinistö 64.3%
Torvalds 1.8%
Vanhanen 3.7%
Väyrynen 6.5%


​Ennusteen osalta malliamme tullaan kehittämään, mutta kuuden vuoden välein tapahtuvat tarkastukset ovat melko harvassa systemaattista parantamista silmällä pitäen. On helpompi kehittää simulaatiomallia, kun tapahtumia on paljon ja tuloksia voidaan verrata ennusteisiin päivittäin. Tämä oli yksi ennuste tuhansien vuosittain tekemien ennusteiden joukossa. Niistä osa on oikein ja osa väärin. Tämä kallistuu väärin menneiden ennustusten joukkoon.


Syksyllä edessä olevat ​maakuntavaalit ja Ruotsin eduskuntavaalit ovat seuraavat näillä sivuilla esitettävät vaaliennusteet. Niissä historiallista dataa on enemmän ja ennusteen tarkkuus on parempi.