Tuleeko toinen kierros osa II?
Tuleeko toinen kierros osa I? 23.1.2018


Teimme kolmannen ja samalla viimeisen ennusteemme ennen presidentinvaalia. Suuria muutoksia edellisiin se ei sisällä. Huomattavimpana ehkä Paavo Väyrysen nousun taittuminen tai ainakin tasaantuminen. Sauli Niinistön kannatus on ennusteessamme hieman noussut ja nyt hän todennäköisimmän tuloksen mukaan olisi jatkamassa presidenttiyttään jo ensimmäisen kierroksen jälkeen.


Joku voi tietysti kysyä miksi Niinistön kannatus ennusteessamme nousee, kun se mielipidemittauksissa putoaa kymmenen prosenttiyksikön viikkovauhtia. Accuscore ennustaa kaikissa ennusteissaan vaalin lopputulosta. Ei sillä hetkellä olevaa milipideilmastoa, vaan vaalin lopputulosta. Tietysti gallupien muutokset ja niistä tuleva lisäinformaatio vaikuttaa ennusteeseemme, koska käytämme kaiken saatavilla olevan tiedon saadaksemme tarkimman mahdollisen ennusteen.


Niinistön kannatusta voisi verrata kehihäänheittoon, jossa lähtönopeuden ja lähtökulman perusteella voidaan laskea melko tarkasti keihään lentorata ja kaaren pituus. Jos lennon aikana tuuli "tarttuu" sopivasti keihääseen, se kantaa ennustettua pitemmälle. Nyt nämä viime päivinä julkaistut gallupit ovat antaneen Niinistölle hieman korkeampi lukua, joita ennusteemme kannatuskehitys edellyttäisi, siksi hänen ennustettu kannatuksensa on vajaan pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisessä ennusteessa. Myös "Ei osaa sanoa"- ryhmä on kasvanut mielipidemittauksissa hieman normaaleimpiin mittoihin, joka on ennusteessamme vähentänyt Niinistön kannatuksen laskua.


Niinistön ennustetun kannatuksen muutoksellahan ei olisi käytännön merkitystä, jos puhuisimme kannatuksesta vaikka luvuissa 59%-61% tai 39%-41%, mutta koska nyt ennustettu kannatus on hyvin lähellä 50%:n maagista rajaa, jolla vaali jo ensimmäisellä kierroksella voitetaan, nostaa se muutoksen mielenkiintoa. Toisen kierroksen todennäköisyys on kahden viimeisen ennusteen välillä muuttunut 55%:sta 43%:iin. Nämä molemmat luvut ovat edelleen hyvin lähellä kolikonheittoa, mutta nyt on hieman todennäköisempää, että toista kierrosta ei tule. Jos vaalit pidettäisiin 20 kertaa, toinen kierros tulisi 9 kertaa ja homma olisi selvä ykköskierroksen jälkeen 11 tapauksessa ennusteemme mukaan. 


Muutama kommentti viime päivinä julkaistuista mielipidemittauksista. HS:n osalta otos oli pieni ja virhemarginaali suuri (4.5%), joten se ei ole aivan samalla tavalla vertailukelpoinen kuin heidän aiemmat mittauksensa. Jos olisi, Niinistön kannatus ennusteessamme olisi nykyistä pienempi.


YLE:n mittauksessa mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy julkaistuun tausta-aineistoon ja siinä olleeseen kysymykseen: "Minkä puolueen tai ryhmittymän listoilla olevaa ehdokasta Te äänestäisitte, jos EDUSKUNTAVAALIT olisivat nyt?" Tämän kysymyksen vastauksen raakadata näyttä seuraavia kannatusprosentteja eri puolueille:


​Kokoomus 22%

Vihreät 20%

SDP 16%

Keskusta 15%

​Vasemmistoliitto 10%

Perussuomalaiset 9%

RKP 3%

KD 2%

Sin 1%

Muut 1%


Myös YLE:n edellisessä presidenttigallupissa löytyivät vastaavat luvut. Siinä ne näyttivät tältä:


Kokoomus 24%

​SDP 20%

Vihreät 18%

Keskusta 15%

Perussuomalaiset 9%

Vasemmistoliitto 6%

RKP 3%

KD 3%

Sin 1%

Muut 1%


Vaikka puoluekannatusta esitettäessä käytetäänkin erilaisia korjauskertoimia lopullisen tuloksen saamiseksi aiempien vaalien pohjalta, voidaan - ainakin mielenkiinnosta - vertailla näitä lukua joulukuun puoluekannatusmittaukseen. Presidentinvaaliennusteiden keskiarvoa verrattaessa joulukuun puoluekannatukseen, joka osittain tehtiin samaan aikaan ensimmäisen presidentinvaalimittauksen kanssa, ovat puolueiden erot seuraavat:


Kokoomus  +3.2%

Vihreät  +4.9%

​SDP +0.3%

​Keskusta -2.7%

Vasemmistoliitto -0.8%

Perussuomalaiset +0.2%

RKP -1.7%

KD -1.3%

Sin -1.9%

Muut -1.1%


Kokoomuksen ja vihreiden kannatus on korkeampi ja keskustan sekä pienpuolueiden kannatus matalampi presidentinvaalimittauksessa. Voidaan kysyä miksi? Jokainen voi valita jonkun, tai vaikka kaikki seuraavista vastausvaihtoehdoista:


a) Niinistön ja Haaviston kannatus on nostanut myös puolueiden kannatusta

b) presidentinvaalimittauksen otos ei ole sama (yhtä kattava tai paremmin kattava) kuin puoluekannatusmittauksessa

c) puoluekannatuksen mittauksen korjauskertoimet vaikuttavat hyvin paljon puhtaaseen raakadataan  


Ehkäpä tammikuun puolukannatusmittaus ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos tuovat tähän vastauksen.


Edellinen ennusteemme aiheutti vilkasta keskustelua eri medioissa. Valitettavasti emme ole kaikkia kommentteja lukea, mutta muutama asian haluamme nostaa esiin. Vaikka asinatuntius terminä on kokenut jo vuosia sitten suuren inflaation, on hämmästyttävää, miten erilaiset "asiantuntijat" tai helppo-heikit kommentoivat mediakiimassaan asiaa tietämättä siitä juurikaan mitään. Johan termin asiantuntija itsessään kuuluisi viestittää, että kyseinen henkilö tuntee asiat.


Ennusteemme pyrkii mahdollisimman suureen tarkkuuteen, mitä olemme näillä sivuilla jo eduskuntavaaleista 2015 lähtien tavoitelleet. Sillä kuka voittaa tai häviää ei ole meille merkitystä urheilukentillä tai ääntenlaskennassa, merkitystä on kuinka tarkasti ennusteemme toteutui. Kuulimme myös, että muitakin ennusteita on julkaistu. Tämä on hieno asia, sillä mitä enemmän ennusteita tai mielipidemittauksia tehdään, sitä parempia meidän täytyy olla pysyäksemme muita parempaan ennustetarkkuuteen.


Olemme tyytyväisiä, jos tämä ennuste vastaa sunnuntain vaalitulosta. Jos ei, teemme entistä tiukemmin työtä ennustemalliemme kehittämiseksi tulevia vaaleja varten. Emme muuta laskentamalleja ja algoritmeja ennen tulosten valmistumista sosiaalisen median huutomyrskyn tai "asiantuntijoiden" kommenttien perusteella. Meille ainoa malliemme ja algoritmiemme tarkistuspaikka on vaalien tulos. Alla näkyvät vielä todennäköisimmät prosentit presidenttiehdokkaiden vaalituloksessa.