Väyrysen osalta ennustettu kannatus on hieman Pekka Haavistoa pienempi, mutta hänellä on mahdollisuudet saada sekä huomattavasti enemmän, mutta myös huomattavasti vähemmän ääniä. Tämä suuri hajonta siis johtuu Väyrysen lyhyestä ajasta ehdokkaana ja hänen nollasta lähteneistä kannatusprosenteista. Väyrysen kohdalla ei kannatuksen kattoa ole ehkä saavutettu viimeisten mielipidemittausten valossa, mutta missä se on, voidaan vain esittää arvailuja. 


Laura Huhtasaaren kannatus on ollut hienoisessa nousussa, mutta HS:n viimeinen gallup ei tätä nostetta tukenut. Perussuomalaisten osalta ennustaminen ei koskaan ole ollut helppoa. Viime presidentinvaaleissa heidän ehdokkaansa Timo Soinin kannatus oli laskussa koko kampanjan ajan, mutta lopullinen äänimäärä oli hieman viimeisiä gallupeja korkeampi.


Vanhasen, Kyllösen ja Haataisen kannatukset eivät juurikaan ole parin kuukauden aikana muuttuneet. Keskustan ja SDP:n kannattajat ovat äänestämässä pääosin muita ehdokkaita, sillä puoluekannatuksen ja presidenttiehdokkaiden kannatuksen välillä on huomattava ero. Kyllönen kamppailee Pohjois-Suomessa osin samoista äänistä Väyrysen kanssa, joten on mielenkiintoista nähdä miten Väyrysen kannatuksen nouseva trendi tähän ryhmään ja siten Kyllösen kannatukseen vaikuttaa.


Kiinnostavin kysymys viimeisen kuukauden aikana on ollut mahdollisuus toisesta kierroksesta. Niinistölle on tosiaan mitattu korkeita kannatuslukuja aina 80%:sta lähtien. Viime viikolla Alman gallup tarjosi 58% kannatusta. Miksi sitten Accuscore on ennustanut Niinistölle lukuja 50%-yksikön pintaan?


Kaksissa edellisissä vaaleissa muutamaa viikkoa ennen vaaleja oli yksi suosikki ylitse muiden. Vuonna 2006 silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja 2012 Sauli Niinistö.  Molempien osalta kannatus putosi viimeisistä gallupeista 5-10%. Tällainen pudotus vielä riittää Niinistölle voittoon ensimmäisellä kierroksella.


Vähemmän julkisuudessa ollut asia mielipidemittauksista on niiden vähäinen "Ei osaa sanoa"- ryhmä. Tämä on viimeisissä mittauksissa keskimäärin ollut vain 10%, kun äänestysaktiivisuus viime presidentinvaaleissa oli 72%. Jos ennustetaan äänestysaktiivisuudeksi samaa 72% lukua, tarkoittaa tämä sitä, että 18% mielipidemittauksessa kantansa ilmaisseista ei tule vaaleissa äänestämään.  Kenen kannatukseen tämä sitten vaikuttaa?


Suurella osalla ehdokkaista ei kannatus voi 18%-yksikköä tippua. Jos kannatus vähenisi suhteellisesti yhtä paljon kaikilla ehdokkailla, ei tällä olisi vaikutusta lopputulokseen. Viime vaaleissa näkyi selvästi suurempi vaikutus kärkiehdokkaan osalta, kun EOS- määrä lisääntyi (=läheni normaalia äänestysprosenttia). Alla on listattuna suunnilleen samoin aikoihin tehdyt gallupit ennen 2012 vaaleja.


10.–18.1.2012 
YLE
Niinistö: 41,4
EOS: 30,0


11.1.2012–15.1.2012

HS

Niinistö: 39,4

EOS: 31,0


9.1–13.1.2012

MTV

Niinistö: 47,4

EOS: 22,0


9.1.2012–11.1.2012

IS

Niinistö: 49,5

EOS: 18,5


Ennusteeseen on mallinnettu, että kärkiehdokkaan kannatus ja EOS-ryhmän koko ovat linkissä toisiinsa. Eli kuten 2012, osa gallupeissa Niinistöä kannattaneista  ei loppujen lopuksi koskaan äänestämään mennyt.


Tässä ennusteessa toisen kierroksen mahdollisuus on 55%. Alla näkyvät vielä ennusteen todennäköisimmät eri ehdokkaiden kannatusluvut. Tätä ennustetta päivitetään vielä kerran YLE:n 25.1. julkaistavan gallupin ja lopullisten ennakkoäänestysaktiivisuusprosenttien myötä.  

Tuleeko toinen kierros?
Presidentinvaalien viimeinen viikko ennen varsinaista äänestyspäivää on menossa. Accuscore teki ensimmäisen ennusteen vaalien ensimmäisen kierroksen osalta ennen joulua. Nyt ennustetta on päivitetty uusimmalla mielipidemittausdatalla ja ennakkoäänestysprosenteilla. Muutama sana ennusteesta.


Suomalaisessa vaalitavassa suoran kansanvaalin ennustaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin eduskunta- tai kuntavaalien ennustaminen. Ehdokkaiden kannatus heilahtelee useita - jopa yli 10%- yksikköä - lyhyen vaalikampanjan sisällä.  Toinen epävarmuutta lisäävä tekijä on datan puute mielipidemittausten virheistä ehdokaskohtaisesti. Kun eduskunta- tai kuntavaaleissa nähdään eri mittauslaitosten puoluekohtaiset virheet aiemmissa vaaleissa, ei tätä mahdollisuutta presidentinvaaleissa juurikaan ole. Tämän virheen korjaamisesta hieman enemmän myöhemmin.


 Ensimmäisen kierroksen voittajasta ei näissä vaaleissa ole suurta epäselvyyttä ole ollut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on dominoinut gallupeja ja ennusteessamme voittaa ensimmäisen kierroksen 99% todennäköisyydellä. Alla oleva kuva esittää ennustetun kannatuksen vaihteluvälin. Niinistöllä gallupeja on viime aikoina ollut 80% ja 58% välillä, joten simuloitu kannatuskin vaihtelee melko laajalla skaalalla. Toinen suuren vaihtelun ennustetussa kannatuksessa saava ehdokas on reilu kuukausi sitten peliin mukaan lähtenyt Paavo Väyrynen. Hänen lähtökannatuksensa oli 0%, mutta mielipidemittauksissa se on noussut vajaaseen 10%:iin.