Keskusta on omilla kymmenluvuillaan ja tulevina päivinä julkaistavissa vaalipiirikohtaisissa analyyseissä näkyy kuinka varmalla pohjalla tällainen 56 paikan tulos on. Sehän merkitsisi heille vaatimatonta 21 paikan lisäystä edellisiin rökäletappion tuoneisiin vaalehin nähden.


Toisesta sijasta kamppailu on mielenkiintoinen. Vaikka Kokoomukselle ennustamme toiseksi suurinta äänimäärää, tippuu se Perussuomalaisten taakse paikkamäärällä mitattuna. Ja paikathan ne loppupeleissä puolueiden suuruusjärjestyksen ratkaisevat. SDP:lle ennustamme muutaman paikan pienempää tulosta. Miksi Kokoomus saa enemmän ääniä, mutta vähemmän kansanedustajapaikkoja kuin Perussuomalaiset? Tähänkin pureudumme vaalipiirikohtaisissa ennusteissa tarkemmin, mutta pääpiirteissään Kokoomuksen kannatus on vähentynyt Väli- ja Pohjois-Suomessa, jolloin ne vaalipiirien toiset paikat jäävät ottamatta. Muutaman paikat erot muuttuvat jokaisella simulointikerralla, joten seuraavassa ennusteessa pari paikkaa voi olla kääntynyt toisinpäin.


Ehkä merkittävin tulos tässä ennusteessa on Kristillisdemokraattien jääminen vain yhteen paikkaan. Monissa vaalipiirissä he keikkuvat äänikynnyksen tuntumassa, mutta jäävät niukasti sen alle. Toinen KD:n tulokseen vaikuttava tekijä on laskentamallimme, joka ei huomioi yksittäistä - mahdollisesti paljon ääniä keräävää - ehdokasta. Kokonaisuudessaan tässä näkyy suhteellisen vaalitavan malli raadoimmillaan, 0,5%-yksikön lasku tiputtaa 5 paikkaa KD:ltä.


Tässä vielä muutokset viime vaalien paikkalukuihin:


  • Keskusta 56 (+21)
  • ​Perussuomalaiset 36 (-3)
  • Kokoomus 35 (-9)
  • ​SDP 33 (-9)
  • Vihreät 15 (+5)
  • ​Vasemmistoliitto 15 (+1)
  • ​RKP 8 (-1)
  • KD 1 (-5)


Ennusteemme tarkentuu kohti vaaleja mentäessä, mutta jos ennuste vaalituloksesta vaalipäivänä pitäisi jättää nyt, olisi tämä kaikkein todennäköisin tulos. ​​

Koko maan tulosten ennuste

 

Ennustamme puolueiden prosentuaalista kannatusta ja paikkamäärää kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä koko maan tulosten ennuste on laadittu eri vaalipiirien tulosten pohjalta ja siinä käytetään valtakunnallista 66% äänestysaktiivisuutta. Alla olevista linkeistä pääsee katsomaan aiempia ennusteita ja muita ennusteisiimme liityviä kommentteja.

 

Eräs huomioitava asia näissä prosenteissa on niiden ja uusimpien gallupien ero. Kokoomuksella ja SDP:llä se on huomattavan pieni, mutta Keskustalle gallupit näyttävät suurempia lukuja ja Perussuomalaisille pienempiä. Yksi syy tähän ovat mielipidemittausten virheet, joissa Keskustan kannatusta on yleensä mitattu ylöspäin ja Perussuomalaisten vastaavasti alaspäin - myös ennen jytkyä.


Miten nämä prosentit sitten realisoituvat eduskuntapaikkoina? Alla olevasta kuvasta se selviää. 

Keskusta omassa kastissaan

 

23.1.2015


Simulointiemme valossa Keskusta on vaalien suurin puolue. Tämän ennusteen voisi tietysti laatia kuka tahansa viimeisiä mielipidemittauksia seurannut henkilö. Toisesta sijasta sen sijaan käydään tiukka kilpailu - no tämänkään ennusteen tekeminen ei välttämättä sivistyneitä algoritmejä olisi tarvinnut. Mutta mitä näiden lukujen taakse kätkeytyy? Alla olevassa kuvassa näkyy puolueiden kannatus ja sen todennäköisyys. Eli mitä enemmän oikealla puolue on, sitä suurempi on kannatus. Ja mitä korkeammalla kaaren huippu kulkee, sitä todennäköisempää tämä kyseinen kannatus on.

 

Keskustan ja Kokoomuksen kannatuksen hajonta on selkeästi muita suurempaa. Keskustan kannatuksen merkitsevä vaihteluväli on 18% ja 32% välillä. Kokoomuksella samanlainen haarukka, mutta useita prosenttiyksiköitä alempana. Tämä johtuu molempien osalta kannatuksen huomattavasta muutoksesta viimeisen puolen vuoden aikana. Vaikka HS viimeisessä mielipidemittauksessaan uutisoi Keskustan nousun taittuneen ja Kokoomuksen laskun päättyneen, ei tästä voida vetää lopullisia johtopäätöksiä vaalien aikaisesta kannatuksesta. Kunhan samanlaisia tuloksia mittauksista tulee muutamia, alkaa hajonta mallissamme pienentyä.


Yleisesti kannatusvaihtelun hajonta pienenee vaalien lähestyessä. Mutta hitaammin kuin 20 vuotta sitten. 1991 vaaleissa 60% äänestäneistä teki äänestyspäätöksen vähintään kuukautta ennen äänestämistä. 2011 vaaleissa yli 50% teki päätöksen alle pari viikkoa ennen äänestämistä. Uskomme tämän trendin jatkuvan.


Perussuomalaisten kannatuksen hajonta on niin ikään laajahko, mutta eri syystä. Perussuomalaiset ovat olleet näillä kannatusprosenteilla vasta reilut 5 vuotta. Ison puolueen mallintaminen ja pienen puolueen mallintaminen eivät ole samanlaisia, joten heidän kannatukseensa liittyy suurempia yleisiä epävarmuustekijöitä kuin kolmen muun suuren puolueen.


Pienempien puolueiden kannatusluvut eivät ole vaihdelleet kovinkaan paljon viime aikoina, joten niissä hajonta on huomattavasti pienempää. Muutokset ovat myöskin olleet jojoilua ylös-alas ilman selkeää trendiä, joten tämän päivän tiedon valossa pienten puolueiden joukosta ei näissä vaaleissa Jytkyä nouse.


Ja jotta käyriä ei kenenkään tarvitse viivottimella mitata, näkyvät alla todennäköisimmät kannatusluvut.