Kun äänet menevät hukkaan

Suomen eduskuntavaaleissa käytettävän suhteellisen vaalitavan yhtenä haittapuolena on ”äänten meneminen hukkaan”. Kun jossakin vaalipiirissä puolue ei saa yhtään kansanedustajaa eduskuntaan, käytännössä yksikään puolueelle annettu ääni ei johda tavoiteltuun tulokseen, kansanedustajaan. Tarkasti katsottuna vain sen puolueen äänet, jonka ehdokas valitaan pienimmällä vertausluvulla vaalipiirissä hyödyntää kaikki heille annetut äänet. Muille puolueille annetuista äänistä osa menee vääjäämättä hukkaan.

Viime eduskuntavaaleissa SDP, RKP ja keskusta pystyivät parhaiten hyödyntämään heille annetut äänet edustajapaikkoina. Näiden puolueiden äänistä vain 10% meni hukkaan. Listan toisessa päässä ovat kristillisdemokraatit, joiden äänistä 44% ei saavuttanut tavoitettaan ja vihreät, joilla luku oli 32%. Pienemmät puolueet, jotka eivät saaneet edustajia kaikissa vaalipiireissä pystyivät hyödyntämään ääniään suhteellisesti vähiten.

Absoluuttisilla äänillä mitattuna perussuomalaiset hukkasivat eniten ääniä, sillä 76000 ääntä ei johtanut edustajan valintaan. Vain kahdessa vaalipiirissä perussuomalaisten ehdokas valittiin viimeisenä pienimmällä vertausluvulla, joten muiden vaalipiirien äänistä enemmän tai vähemmän hukattiin. Teoriassa tämä tarkoitti sitä, että perussuomalaiset olisivat saaneet saman määrän edustajia, vaikka olisivat saaneet 76000 ääntä vähemmän.

Vaalipiiriuudistuksen yksi tavoite oli hukkaäänten määrän vähentäminen ja varsinkin niiden tasaisempi jakautuminen. Miten tässä on onnistuttu? Olemme simuloineet tulevat vaalit kymeniätuhansia kertoja uusien vaalipiirien kanssa. Kuka hukkaa äänet tällä kertaa?

Kristillisdemokraatit ovat tälläkin kertaa saamassa vähiten paikkoja saamiaan ääniä vastaan. Koska he keikkuvat äänikynnyksen rajamailla monissa vaalipiireissä ennusteessamme, on heidän hukkaan menevien äänten määrä huomattavan suuri. Jos heidän tulos on lähellä nykyistä, vajaa 40% äänistä ei tuo edustajapaikkaa. Jos tulos on ennustuksemme kaltainen ja eri vaalipiirien rajatapaukset kääntyvät KD:n tappioksi, saattaa luku olla 80%.

Seuraavaksi eniten suhteellisesti ääniä hukkaavat vihreät (25%) ja vasemmistoliitto (23%). Vihreiden prosenttimäärän lasku johtuu sekä vaalipiirimuutoksesta että pienestä kannatuksen ennustetusta kasvusta.

Parhaiten äänensä hyödyntävät tällä kertaa keskusta (8%) ja perussuomalaiset (10%). Perussuomalaisten käyttämättä jäävien äänien määrä laskee alle 50000. Ennusteessamme perussuomalaiset saisivat viimeisen paikan viidessä vaalipiirissä. Tällä kertaa eniten absoluuttisia ääniä hukkaa kokoomus, vajaat 80000.


Näiden lukujen valossa näyttääkin siltä, että vaalipiirikohtaisessa suhteellisessa vaalitavassa suhteellisesti parhaiten saamansa äänet eduskuntapaikoiksi muuntavat suuret puolueet. Myös vain muutamissa vaalipiireissä hyvin menestyviä puolueita vaalitapa suosii. Paras esimerkki tästä on RKP.Puolue, joka kamppailee äänikynnyksellä hukkaa vaalipiirin kaikki äänet, jos paikkaa ei tule. Muutenkin järjestelmä näyttää kohtelevan pienempiä puolueita kovemmalla kädellä, eivätkä ne saa realisoitua kannatustaan paikoiksi yhtä tehokkaasti kuin suuret puolueet.​