Accuscore löi jälleen gallupit

15.4.2019

Vaalien tulos on selvillä ja on aika tarkastella ennen vaaleja tehtyjen ennusteita ja mielipidemittauksia. Vaalit olivat äärimmäisen tiukat ja jännittävät. SDP:n syöksykierre viime päivinä ja perussuomalaisten nousukiito olivat hankalia ennustettavia eikä mielipidemittaukset ehtineet näihin trendeihin kovinkaan hyvin mukaan.


Accuscore ennusti sekä puolueiden prosentuaalista kannatusta että paikkamääriä. Yhtään vastaavaa koko maan kattavaa vaalipiirikohtaista ​ennustetta tai mielipidemittausta ei tehty. Suuret mediat julkaisivat valtakunnallisia mielipidemittauksiaan, joista viimeiset vaalien aikana. Kun vertaillaan näiden gallupien ja Accuscoren ennusteen tarkkuutta, päästään alla oleviin tuloksiin:


​1) Accuscore 6.9%-yksikön kokonaisvirhe

​2) YLE 8.0%-yksikön kokonaisvirhe

​3) HS 10.0%-yksikön kokonaisvirhe

​4) Iltalehti 11.4%-yksikön kokonaisvirhe


Accuscoren osalta ryhmä muut oli hankalasti ennustettava, kuten jo ennen vaaleja mainitsimme. Siinä virhettä tuli 2.5%-yksikköä. Vaikka siniset kokivat odotetun mahalaskun, liike nyt menestyi odotettua paremmin ja suuri "pienpuolueiden" määrä nosti kannatusta sekä viime vaaleista, että gallupeista.


​SDP:n romahdus oli ennakoitua suurempi ja heidän tulos jäi 1.8%-yksikköä ennustetusta. Muiden puolueiden tuloksen virhe oli alle prosenttiyksikön. Gallupeissa näkyi selvästi perussuomalaisten nousu, sillä viimeinen mittaus, jonka YLE pari päivää ennen vaaleja julkaisi oli perussuomalaisten osalta lähes yhtä tarkka kuin Accuscoren ennuste (0.9% vs. 1.2%), mutta alkuviikosta julkaistun Iltalehden gallupin virhe perussuomalaisten osalta oli yli 4%-yksikköä.


Mielipidemittauksessa käytetyt "korjauskertoimet" ovat toinen syy suureen eroon, sillä perussuomalaiset ovat ainakin tähän asti olleet puolue, joka ei ole pystynyt täysin ulosmittaamaan kannatustaan kuntavaaleissa ehdokasasettelusta tai muista paikallisista syistä johtuen. Perussuomalaisten osalla olisikin järkevä käyttää vain eduskuntavaalien tuloksia, sillä ne ovat vertailukelpoisia vaaleista toisiin.


Gallupeissa HS on historiallisesti ollut tarkempi vaalituloksen ennustaja, mutta sekä viime presidentinvaaleissa että nyt YLE:n mittaukset ovat olleet lähempänä lopullista tulosta. Ehkä ennusteen tekemisen läheinen ajankohta vaalipäivään on auttanut YLE:ä tässä vertailussa.


Paikkaennusteita tehtiin huomattavasti enemmän. Accuscore teki yhteistyötä Iltalehden kanssa Vaalitietäjät artikkeleissa. Lisäksi mediat ja politiikan asiantuntijat julkaisivat paikkaennusteitaan. Näistä osa listattiin Eduskuntavaalien Wikipedia- sivuilla. Alla listattuna tulokset:


1) Betson 13 paikan virhe

2) Accuscore 19 paikan virhe

​    Vaalitietäjä Heikki Sairanen 19 paikan virhe

4) Vaalitietäjä Jukka Manninen 20 paikan virhe

​5) Vihreä Lanka 21 paikan virhe

6) Databyroo 22 paikan virhe

​    Vaalitietäjä Mikkel Näkkäläjärvi 22 paikan virhe

8) Antti Koskela (2015 Accuscoren ennustekisan voittaja) 23 paikan virhe

9) YLE 28 paikan virhe

​10) Demari 50 paikan virhe

​11) Digia 74 paikan virhe


Vedonlyöntitoimisto Betsson oli selkeästi tarkin ennustaja. Heidän apunaan olivat eri vedonlyöntikohteiden vetomäärät, jotka monesti näyttävät suuntaa eri lopputulosten todennäköisyydelle. Esim. Coolbet kertoi perussuomalaisten vaalivoiton puolesta lyödyn kaikkein eniten vetoja kaikista heidän eduskuntavaalien vedonlyöntikohteista. Tämä vahvisti gallupien viestiä kovasta viime hetken noususta.


Demarin ennusteesta täytyy mainita, että se on tehty jo viime vuoden puolella, mikä osaltaan selittää heikkoa tulosta. Toisaalta jokainen tietää, että ennustetarkkuus paranee tietomäärän kasvaessa, joten ennusteet kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä kyseistä tapahtumaa. Tämäkään ei aina takaa hyvää tulosta, kuten näemme Digian päivää ennen vaaleja tekemästä ennusteesta, joka perustuu Googlen trendeihin. Puhtaasti hakukone- tai sosiaalisen median dataan perustuvat ennusteet ovat hyvin huonoja. Olemme tätä tutkineet Underhoodin kanssa aiemmissa vaaleissa ja tulleet johtopäätökseen, että data on hyvä renki, mutta huono isäntä.  


Virhepaikkoja vertailtaessa jokainen puolue on laskettu erikseen. Jos ryhmä muut, johon kuuluivat meidän ennusteessa myös siniset olisi ollut yksi ryhmä, olisi virhepaikkojen määrä osaltamme ollut 18. Pienten puolueiden, joista ei historiallista dataa ole, ennustaminen on vaikeaa ja yhden paikan tai nollan paikan ero voi olla hiuksen hieno.


Kokonaisuutena Accuscoren ennuste oli hieman heikommin menneiden presidentinvaalien jälkeen samalla korkealla tasolla kuin eduskuntavaaleissa 2015 ja kuntavaaleissa 2017.


EDIT: Läpimenijöiden ennustaminen


Vaikka Betsson ennusti tarkimmin edsukunnan paikkajakauman, sen lista läpimenijöistä jättää toivomisen varaa. Betsson listasi 101 läpimenijää, 99 melko varmaa ja  95 kärkkyjää. Läpimenijöiden osalta vain 85 pääsi eduskuntaan ja 16 mielessään jo asusteita valtakirjan tarkastukseen valinneita ehdokasta jäi rannalle. Jos yhdistetään läpimenijöiden ja melko varmojen lista, josta syntyy 200 nimeä, saadaan läpimenijöiden osumisprosentiksi 71%. Ja jos vielä laitetaan samaan laskuun kärkkyjät, saadaan 295 nimen lista, joista lopulta valitiin 168. Osumistarkkuus koko listalla oli 57%. Listaa julkaistessaan Betsson kommentoi:"mikäli päivitetyn listan ennakoiduista vähintään 170 ei osu, työryhmä myöntää epäonnistuneensa pahasti."


Accuscore hyödynsi eri vedonlyöntitoimistojen kertoimia listatessaan todennäköisiä läpimenijöitä eri vaalipiireissä. Listasimme 199 ehdokasta, joista läpi pääsi 145. Osumistarkkuus listallamme oli siis 73%. Lisäksi jokaisessa vaalipiirissä oli muutamien paikkaa kärkkyvien joukko. Kokonaisuutena listasimme 258 nimeä, joista 165 valittiin eduskuntaan. Tämän listan osumatarkkuus oli 64%. Näin useampaa eri lähdettä käyttäen saatiin tarkempi lista valituista ehdokkaista.


​Kuten aiemmissakin vaaleissa, nytkin vedonlyöntitoimistoilla oli hankalaa listata vihreiden ja perussuomalaisten läpimenijöitä. Molempia tuli eduskuntaan listauksemme ulkopuolelta kahdeksan kappaletta.